Oli Ake. Ake oli nuorena sellane hiljempi kaveri, ujo ja alipainonen. 70-luvulla oli vielä lapsissa lapamatoja ja ne imi kaiken ravinnon siitä vellistä jota koulussa sai syyä omassa luokassa, omalla pulpetilla. Ja se pulpetti oli koivua, Suomessa tehty, jalat hyvää suorakanttirautaa, hitsattuna, ei mitään taivuteltua kromiroskaa, vaan kolmesti maalattua kolmen millin teräsputkee, joka pelittäs vieläkin jollei nää saatanan kuntaherrat olis ulkoistanu (lue: kiinalaistanu) kaikkee..
Mutta joo, Ake. Kalpea hujoppi, pitkä rasvainen fledu ja naama ku Tarkovskin elokuva. Se oli surkee voikassa ja melkein kaikessa. Mut osas se skebaa soittaa, saatana, ihan oli Albert Järvinen halutessaan tai joku Ritshi Bläkmoo! Mutta vittu kommunikoida se ei osannu sitte ollenkaan. Ei sitte joo.
Kerran se taas laahusti bussiin ilman pipoo kolmenkymmenasteen pakkasessa, seiso koko matkan ja kun pääs koulun pihaan, kaatu hankeen selälleen ja jäi siihen. Kait se odotti että joku mimmeistä ois tullu pöljäilemään että “voi sua raukkaa, nousisikko ylös kulta, mä tykkään susta..” tai jotain. Mut kukaan ei tehny mitään, painu vaan kiireesti sisälle lämpimään, eikä edes ope tienny (vai tieskö?) ja bussikuski paino kaasua ja lähti menee. Puolen tunnin kohdalla Ake otti hatkat ja lähti kotiin. Oli siellä kaks viikkoo. Meningiitti. Ja joku keuhkoputkihomma. Mut sormet sillä pelas. Ne se oli pitäny munissa.
Ake soitti yhessä punk poppoossa. Ne veti kiljuu ja oli angstii 24/7. Kylmiä rintamamiestaloja ja autotalleja, kiljuu, liiman kans säätöö ym. Normi meininkii. Se löys yhen muijan. Ei siitä mitään tullu. Se jäi nyrkin ja seinän väliin. 82 Ake lähti Ruottiin, Stokikseen “skuttaa skepaa” ja kattoo Rollareita, Puolalaista piriä ja paskaa hatsia. Voitti hangessa makaamisen.
Joo mut ei se mitää voittajatyyppiä ollu. Kai se oli niin saatanan ujo. Selvinpäin siis. Kulki pitkin seiniä, mut yksin ollessa se kait oli ihan kuul. Siis selvinpäin. Sen isäukko oli ihan okei, semmonen maalainen, yksinkertaiset totuudet ja harkitut toimet, niiku heinän teko, joskus kossua. Ei se mikään väkivaltanen ollu. Sen mutsi oli samaa sorttia, hössötti kuulema joskus liikaa. Sen iso broidi oli ollu yykoo solttuna jossain ja menny amiksen jälkeen tehtaalle sähkäriksi. Sen sisko oli ihan sika kaunis ja pääsi yliopistoon Helesinkiin, sinne jäi. Pystykorva niillä oli, narttu. Talvet ulkona kopissa ja Akelle tosi tärkiä. Vaikkei se sitä myöntäny. Eihän sellasia tarvii myönnellä. Niiku ei rakkauttakkaan. Se on lännen hapatusta.
Äidinkielen (suomi) ope oli kerran pitäny henkistä kasvua ohjaavan teksti-analyysin, jossa piti lukea se satu viulua soittelevasta hepokatista ja ahkerasta muurahaisesta. Siinä hepokatti soittelee viulua kesän ja muurahainen raataa. Ja sitten kun tulee talvi, hepokatti kuolee hankeen ja muurahainen bailaa keossa. Tarinan opetus on kuulema se, että turpa kiinni ja niska limaan! Arbeit macht frei! Juu, Ake otti sitten ja kysy opelta että miks muurahaiset kuunteli sen soittoa ja jaksoivat siten raataa kesällä enemmän, eikä sitten ottanu sitä messiin talveksi sinne kekoon? Olihan hepokatti soitollaan lisännyt muurahaisyhteisön tuottoa ainakin 5% ja sille olisi kuulunut siitä osa. Ja että nykypäivänä pelkkä heitteille jättö on lain mukaan rikos. Tästä vanhaneiti lehtori otti pultin ja rupes syyttelemään kommunisti-provokaatioksi ja ajoi Aken ulos luokasta. Seuraavalla viikolla lehtori sai lukea valtakunnallisesta sanomalehdestä että Kainuulaisissa opetusmetodeissa oli korjaamisen varaa. Vittu, Ake kirjoitti hesarin yleisönosastolle! Ja sai sit kaks numeroo huonomman äidinkielen numeron. Ja reputti yo-kirjoituksissa. Kirjoitti kuulema aiheen vierestä (lue:fiktioo). Luovuus oli kirosana 70- ja 80-luvuilla, ja on edelleen… että miks ne tietyt nostaa kytkintä täältä heti kun pääsee?
Joo. Suomalainen sietää huonosti ulkomaalaista. Mutta kaikkein vähiten se sietää toista suomalaista, peilikuvaansa. Tällaista on olla perus suomalainen. Ihanata, on ihanata. Ja sit ihmetellään miks joku lätkän kultamitali ei kiinnosta kaikkia? Juodaan viinaa ja leikitään suurta. Oi maamme köyhä ja siksi Nalle Wahlroos. Vitut. Taide on homo-kommarien jorinaa. Gallen-Kallela oli natsi. Niinkuin Sibelius, Kekkonen, Mannerheim ja 500.000 muuta. Ihanaa kun näin pieni kansa tappelee keskenään, saapi tupakkaa.
Paskat. On vaikeeta äristä suon reunalla haaskan äärellä ja samaan aikaan olla hyvä emä poikasille. On opittu rähisemään keskenään. Ulkomaalainen, vittu, sehän on ollu avaruusmies, laser-pyssyt ja kaikki!
Ake oli laskenut yhellä historian tunnilla, että jos juutalaisista olisi joka kolmas tappelut saksalaisia pidättäjiään vastaan ja heistä joka kolmas tappanut yhden saksalaisen, niin Hitler ei koskaan olisi kyennyt hyökkäämään itään. Jos. Israel tietää tämän nyt. Sellaista ihanata syntyy kun päästää persut valloilleen saksassa. Ja nyt ollaan näiden samojen syvien vatien ääressä. Siellä kätösiään huuhtelee nyt troikka: Niinistö, Katainen, Soini. Ajolähtö, sanos Ake.
Akella oli joskus juomakausia, joskus se oli muutaman päivän viikossa selvinpäin. Tai ns. ajokunnossa. Ei se kai tajunnu että jos ottaa kolmena päivänä viikossa, ottaa koko ajan? Ei se kamikazeryyppäämistä ollu, no toisinaan joo. Nuorena jaksaa todistaa. Todistaa mitä? Että pystyy vetämään liuotinta lähes kuolettavia määriä? Tai rännitää ruokalusikallisen remeronilla jatkettua piriä? Tai vetämään keuhkoihinsa kamelin paskaa ja belgialaista jätesäkkiä ja raskasmetalleja maissipiipullisen yhellä imulla? Todistaa mitä? Että osaa narkata? Että osaa ajaa kännissä kolmen tolpan kautta kivikkoon ja halvaantua vaan puoliksi? Että osaa paeta todellisuutta lukuisilla aineyhdisteillä? Että haistakaa paska, minä vedän mitä mä haluun? Että on uskomattoman kova kun kestää, hetken? Että takana on jotain rikki, rumaa ja takalukossa? Että olisi kerrankin joku vitun hyvä fiilis… eikun koko ajan… eikun jumalauta tajuutsä foor evä! Eternal erektion… onhan näitä. Vitun paska bändi muuten.
Toinen juo. Toinen ei. Sou wat? Ei sille juomisesta palkkaa makseta. Päinvastoin, se luo työpaikkoja kun se juo. Verot, maltaat, tislaus, energia, kuljetus, ravintolat, taksit, poliisit, sairaalat… Ja rahoittaa ulkomaalaisia terroristeja kun ostaa hashista, essoja tms. Vittu, eikö senkin vois laillistaa niin ei karkaa valuutta ulkomaille ja luo rikollisuutta? Kattokaa Malmöötä. Vaikka Aken mielestä politiikoilla on aina sormet myös huumekaupassa. Ja tulee aina olemaan… Alkoholikauppa on huumekauppaa, lääkekauppa on huumekauppaa, maalikauppa on huumekauppaa se tolkutti.
“Alkoholi on huume on lääke.” Ja näiden käyntiä säätelee politiikka. Kuulema absolutisti Matti Vanhasen Keskusta laukaisi uuden suomen kansan ryyppyputken joka jatkuu vieläkin.. viinaveron alennus 2006 (5%). Sillä saatiin maajusseille kuulema 500 miljoonaa euroa lisääntyneenä ohran, perunan ja maltaiden ostoina…
Suurelle Kirkolle työvoimareservaattiin sitten Akekin ajautui. Eihän 70- ja 80-luvun politiikalla ollu muuta kun Helsinki ja teollisuus. Sodan jälkeisen nousukauden loppua, Abbaa ja Juntta Wahlroosin kähmintää kansan verorahoista pääkaupunki seudun liike-elämän keskusliiton lobbaillessa sujuvasti kaksikielisesti. Murusia jaettiin pönöttäville kaupunginteattereille ja parille juopolle elokuvaohjaajalle. Keikkamuusikot eli kädestä suuhun. Aken bändi “The Anti-Melons” oli tehny kasettidemon ja kävi parilla keikalla jossain Vantaalla ja Korsossa. Ake veti aina pellit ennen keikkaa. Sillä oli hillitön esiintymiskammo. Ja sit keikat olikin aina hiukan haparoivia. Mutta se soitti ihan tautisen junan lailla. Se oli jossain missä shamaanit ja dervissitkin… huh. Joo, ja jengi alko digailee. Pikkuhiljaa. Stadilainen rokkikukko oli kade. Olivat sitten vaan ihan kuin ei oliskaan ja jatkoivat David Bowien ja Frank Zapan plagioimista. Näyttelivät luovaa, vaikka kyse olikin uuden tarkkaan harkitun musiikkiteollisuuden aivopesusta. Dead Kennedys my ass. Vittu, Led Zeppelin my ass!
Vitutksen määrä on vakio.. sillä rupes ihmissuhteet pragaamaan ja välillä lähti kämpästä kalusteet ikkunasta ulos. Deliriumigum. Se turpos kaksinkertaiseksi ja puhui ihan pimeitä. Oli solmussa. Mutta se rupes tykkäämään siitä. Oli kuulema ihmismysteerin selvittämisessä ratkaisun äärellä. Tuijotteli ja näki mitä tahtoi. Kai ne sitten tulkitsi sen skitsoidiseksi ja panivat pakkokatkolle. Sillä oli yliegon päällä kuulema vielä yksi ego, joka oli suorassa kontaktissa Brahmaan. Tais se vähän vedättääkin. Kyl se välillä nauroi itselleen. Että hulluja tässä ollaan. Vittu, kaikki ollaan.
Ake löytyi syksyllä 2002. Kuulema ollut kuolleena melkein vuoden, olettivat että oli mennyt jäiden tultua 2001 jostain syystä jäälle ja saanut mahdollisesti jonkin sairaskohtauksen ja jäätynyt sinne, ja keväällä jäiden sulaessa ruumis pudonnut pohjaan. Kylmät virtaukset pitäneet ruumiin jossain “jumissa” ennenkuin noussut syksyllä pintaan.
Itsemurhan mahdollisuutta ei suljettu pois.
Mutta ei myöskään myönnetty. Vakuutusyhtiön vitutukseksi.
Vitut.
Fiktioo, se sano. Yksilönvapaus on fiktioo. Ja kuolema on Faktaa.
Kait se on niinki. Mutta kuka haluaa kertoa tällaisia iltasatuja?
Ei se arkku, ei se sisältö vaan saattoväki. Sen on elettävä.
Mentävä eteenpäin. Ei saa jäädä suolle makaamaan,
antaa Penan pankolla uunuttaa,
mesikämmenetkin kaamosta kumartaa, ota jalka pois kaasulta
vai juoksetko, sudet sua uuvuttaa
olla hiljaa, kauhoa keuhkoihin rauhassa ilmaa,
kuulostaa, vain ohut kohina, ryömii
kuin mäyrä, unikon
se tuo tullessaan, myötätuuleen
kaaoksen silmässä tyven
etsi rauhaa, ja pyri siihen.
————vvv Zait—-2012—-













Pena,
antaa Penan pankolla uunuttaa,
mesikämmenet kaamosta kumartaa,
ota jalka pois kaasulta
sua uuvuttaa
rauhassa, ilmaa
sudet hiljaa
kuulo, kohina, ryömii
kuin mäyrä, unikon
tuo tullessaan, myötätuuleen
kaaoksen silmässä tyven
etsi rauhaa, ja pyri siihen.
——————–
irrotin tuon runon tosta ja editeerasin vähän, emmä tierä onx, no, blääh.
anyhow, aika vaikee aihe, tai tollee, musta.
/ nii ja siis EN ole itsetuhoinen, ettäs semmonen lisäys viäl saatana.